Ummikon vinkit Roomaan

Rooma 06/2016

Meidän minilomallamme koimme Roomasta varmasti vain ihan pienen pintaraapaisun. En todellakaan ole Rooma-asiantuntija, mutta listaan nyt muutamia vinkkejä, joita tällaiselle perusturistille jäi mieleen reissusta.

• Roomaan pääsee suorilla lennoilla melko edullisesti ainakin Finnairilla ja Norwegianilla. Matkaa varatessamme lentoyhtiöiden tarjoukset olivat melko saman suuruiset. Yhtiöksi valikoitui kuitenkin Norwegian, koska sen lentoajat olivat Finnairia kätevämmät henkilöille, jotka matkustavat Keski-Suomesta. Ei tarvinnut yöllä lähteä ajamaan kohti pääkaupunkiseutua ja kotiin pääsi ihmisten aikaan.
• Janon yllättäessa kaupungilla vettä ei kannata ostaa kiskurihinnalla kioskista. Kaupunki on täynnä vesiposteja, jossa virtaa taukoamatta puhdas juomavesi ja niissä voi täyttää pullonsa raikkaalla ja kylmällä vedellä. (Käsittääkseni tämä johtuu siitä, että aiemmin verkoston jakelupainetta ei rakennettu vesisäiliöiden varaan vaan järjestelmä perustuu jatkuvaan veden virtaukseen). Joimme koko lomamme tätä vettä eikä kummallakaan tullut mitään oireita.

Tämän täyttöpullon tarjosi Norwegian

• Joka kuun ensimmäinen sunnuntai Rooman nähtävyydet ovat ilmaisia. Tällöin tosin ihmisiäkin on enemmän liikkeellä ja jonottamiseen saa varautua.
• Niin kuin kaikissa kaupungeissa, ravintolat ovat sitä edullisempia mitä syrjemmäksi turistialueilta menee. Halvimmatkin ravintolat olivat minusta laadukkaita ja ruoat maistuvia!
• Majoituspaikaksi suosittelen Terminin aluetta. Ravintolat ja majoitus ovat edullisempia kuin keskustasta. Rautatieaseman läheisyys on kätevä, kun lentokentältä tuleva junakin saapuu tähän asemalle. Termini on kai ilta-aikaan vähän pahamaineinen, mutta itse en huomannut missään vaiheessa siellä mitään epäilyttävää.
• Niin kuin kaikissa Euroopan kaupungeissa, matkamuistokojua on joka lähtöön ja niissä pitää tinkiä. Roomassa tinkiminen tosiaan kannatti, koska äiti sai tuliaismagneetteja ja -taskupeilejä mukaan ihan pilkkahintaan.
• Minusta parhaat näkemisen arvoiset paikat olivat ilmaisia ja niihin ei tarvinnut jonottaa: Fontana di Trevin suihkulähde ja Pantheon. Pietarin kirkko Vatikaanissa oli myös ilmainen, mutta jonoa olikin sitten taas pirusti.
• Kivoja shoppailupaikkoja ostoskatu Via del Corson lisäksi oli minusta Terminin aseman sisään rakennettussa ostoskeskuksessa.
• Italialaisista ruoista suosittelen ehdottomasti valkoista pizzaa (namnam) ja tottakai italalialaista jäätelöä (tuplanamnam!) 

Kiivijäätelöä, oli kyllä hyvää ja raikasta!

Näyttää pliisulle, mutta oli erinomaista!

Viimeinen vikki: kantsii katsoa mitä on ostamasa. Ostin katukauppiaalta kahdelle eurolla aidot Rayban-kopiot, jossa olikin sitten eriväriset linssit :D :D

Antiikin Rooma

Rooma 06/2016

Viimeisenä kokonaisena matkapäivänä meidän oli tottakai mentävä katsomaan Rooman ehkä tunnetuimpaa maamerkkiä, Colosseumia. Metrolla pääsikin ajelemaan aivan Coloseumin viereen. Olihan tämä antiikin rakennus komea ja minusta yllättävän iso! Matkailupäiväksemme oli sattunut kuun ensimmäinen sunnuntai, jonka iloksemme kuulimme olevan sellainen, että kaikkiin Rooman nähtävyyksiin pääsee ilmaiseksi sisälle. Aika kiva säästö!

Menimme ensimmäisenä Forum Romanumille, joka oli siis erittäin laaja puistoalue täynnä antikkiisia rakennuksia / patsaita tai ainakin niiden osat, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Forum Romanum oli muinaisen rooman ydinalue, eli siellä oli temppeleitä mutta myös asuinkäytössä olleita rakennuksia. Olimme ihan aamusta liikkeellä ja silloin ei ainakaan puistoon ollut yhtään jonoa, sen kun kävelimme sisälle. Kiertelimme puistossa kauan, koska nähtävää riitti. Jokaisen antiikkisen härpäkkeen edessä oli plakaatti, joka kertoi tarinan kyseisestä paikasta. Koitin suomentaa näitä äitille, mikä osoittautuikin minun kielipäälleni aivan liian haastavaksi. Luettelin sitten äitille sanoja sieltä täältä tekstiä. Ehkä kokemus Forum Romanumilla olisi ollut tyhjentävämpi jos olisi tiennyt mitä kaikkea siellä olikaan tapahtunut..

Aika iso patsas on ollut, kun tuo on tyypin jalkaterää

Seuraavaksi suuntasimme kohti Colosseumia. Sinne olikin keräääntynyt aivan järkyttävä jono. En tiedä johtuiko ilmaisesta sisäänpääsystä vai mistä, mutta huhhuh! Jossain kiersi huhu, että jono on kolmen tunnin mittainen. Päätimmekin siis skipata Colosseumin ja ihastella sitä vain ulkoapäin. Colosseumin lähellä kulki kävelykatu, joka oli minusta ihanan sympaattinen. Katu ei ollut pitkä, mutta se oli täynnä persoonallisia ravintoloita ja kahviloita, joiden terassit olivat levittäytyneet kadulle. Kävimmekin yhdessä kuppilassa juomassa muutamat.

Kävelykadun jälkeen pienen mutkan kautta pääsikin kävelemään Santa Maria in Cosmedin kirkkoon, jonka edustalla on kuuluisa Totuuden kita. Kirkkoon oli jonoa, koska ihmiset halusivat kuvauttaa itsensä sisäänmenon luona olevan kidan edustalla ja kokeilla puraiseeko se valehtelijan käden poikki. Kuvauttaminen ja kirkko olivat ilmaisia, mutta en tiedä jotuiko se vain kuun ensimmäisestä sunnuntaista vai onko näin yleensäkin. Jonossa oleva henkilökunta kuitenkin pakkomöi minulle harson, koska polveni näkyivät. Meidän takanamme oli paikallisia aivan yhtä vähissä vaatteissa, mutta heidän ei harsoa tarvinnut ostaa, eli rajoitus näemmä koski vain turisteja... No ei harso maksanut kuin 50snt ja tein siitä kotona siivousliinoja (pitäähän se koko rahan edestä!) Kuvautimme itsemme kidalla kirkon läpi. Itse kirkko oli aika pieni ja siellä tuoksui suitsukkeet. Kirkon alla oli myös jonkinlainen hautakammio, jossa taas haisi ummehtuneelle.

Illalla kävimme myös syömässä hotellimme lähellä olevassa ravintolassa The Bramblessa, jota voin kyllä suositella jos joku liikkuu tuolla päin. Ruoka oli todella hyvää ja hotellin sisäpiha tosi viihtyisä. Saimme The Bramblesta samaan hintaan pääruoat, jälkiruoat ja hitsin hyvät drinkit kuin mitä Vatikaanin edustalla olleessa kuppilassa pulitimme välipalapatongeista.

Santa Maria Di Cosmedinin lähellä oli kaunis ja laaja ruusupuisto

Rooman keskustan alueen nähtävyydet

Rooma 06/2016

Seuraavana päivänä kiersimme ystävältäni lainatun matkasuunnitelman mukaisesti Rooman keskustan alueen nähtävyyksiä. Rooma on kyllä helppo matkakohde siinä mielessä, että vaikka nähtävyyksiä on paljon, ne sijaitsevat melko lähellä toisiaan. Myös metroasemat ovat nimetty nähtävyyksien mukaan tai vähintään niiden nimen perässä lukee minkä nähtyvyyksien vieressä asema sijaitsee. Tämä helpotti myös paikkojen löytämistä.

Aloitimme päivän jäämällä metrosta pois Fontana di Trevin luona. Asemalta olikin hyvät opasteet suihkulähteelle, vaikka se sijaitsikin vanhojen, pienien ja sokkeloisien korttelikatujen keskellä. Suihkulähde oli kaunis. Viihdyimme lähteellä jonkin aikaa. Toki helteinen ja kaunis sääkin varmasti vaikutti, että jaksoi istuskella altaan edustalla niin pitkään. Suihkulähteeltä käveli nopeasti seuraavalle etapille, joka oli Pantheon. Viihdyimme myös Pantheonin aukiolla ja välillä kävimme viilentymässä temppelin sisällä varjossa.

Pantheonilta kävelimme Via del Corso -pääkadun kautta Piazza di Spagnalle eli Espanjalaisille portaille. Valitettavasti portaat olivat remontissa, joten emme päässeet katselemaan niitä kuin työmaa-aidan takaa. Onneksi lähistöllä oli toiset portaat ylhäällä olevalle kukkulalle, jossa sijaitsi Villa Borghese -puisto. Puisto oli todella laaja, siellä oli paljon kahviloita, viheralueita ja lasten leikkipaikkoja. Kukkulalta oli myös komeat näkymät kaupunkiin. Söimme puistossa jäätelöt ja nautimme kesäisestä kelistä.

Maisemaa Villa Borgehe -puistosta

Kukkulalta pääsi laskeutumaan seuraavalle aukiolle, jonka nimi oli Piazza del Popolo. Tältä aukiolta pääsi kätevästi takaisin Via del Corsolle. Kuljimme tätä ostoskatua pysähdellen välillä kauppoihin ja välillä kadun varressa oleviin kirkkoihin. Rooman kirkot olivat oikein kivoja pysähdyspaikkoja vaikka normaalisti en mikään kirkkovierailija olekaan. Roomassa kirkot olivat järestään sisältä isoja, näyttäviä ja erittäin koristeellisia. Lisäksi kirkot olivat ilmaisia ja mukavan viileitä huilipaikkoja helteisellä kadulla kävelyn välissä.

Kävelimme vielä seuraavalle aukiolle, joka oli nimeltään Piazza Navona. Sen ympärillä oli kauniita barokkityylisiä rakennuksia. Kuljimme takaisin metrolle Pantheonin ja Fontana di Trevin kautta. Iltapäivällä nämä nähtävyydet olivat ainakin tupaten täynnä. Pantheoniinkin oli jäätävät jonot, kun aamulla sinne pääsi kävelemään suoraan sisälle. Kiinnitin myös huomiota kaupungin poliisimäärään. Jokaisella nähtävyydellä oli vähintään kaksi poliisipartiota passissa. Metroasemilla taas kierteli aina vähintään kaksi asein varustettua sotilasta. Selvästi hälytystasoa on nostettu.

Piazza del Popolo

Paavia moikkaamassa

Rooma 06/2016: Vatikaani

Vietimme ensimmäisen kokonaisen päivämme Vatikaanissa ja sen lähistöllä.
Vatikaaniin pääsi helposti metrolla. Metropysäkillä ei tarvinnut katsoa karttaa löytääkseen määränpäähän, riitti kun seurasi vaeltavaa turistimassaa. Toden totta turisteja riitti ja kadut olivat ihan tukossa kun kuljimme kohti Vatikaania.

Ensimmäisenä pääsimme Pietarin kirkon aukiolle. Itse kirkko ei vielä ollut auki vaan menossa oli jumalanpalvelus / saarna / kuoroesitys. Suurta pappikuoroa oli kyllä hieno kuunnella. Lavalla kävi kääntymässä myös vanha, hienossa kaavussa kulkeva mies, jonka epäilimme olevan paavi alueella olevista lukuisista poliiseista ja armeijahenkilökunnasta päätellen. Paikalle oli tuotu myös valkokangas, joka kuvasi lähikuvaa miehestä. Näimme paavin naaman siis lähestulkoon livenä.

En ollut etukäteen ottanut yhtään selvää missä Vatikaanissa kannattaa vierailla ja miten liput ostaa. Äiti halusi käydä Vatikaanin museoissa. Pyörimme päämäärättömästi Pietarin kirkon aukion luona ja törmäsimme infokojuun. Ostimme tästä infokojusta liput museoihin. Olin vähän pyörällä päästäni infonaisen selityksistä, mutta hän iski tarrat rintamukseemme ja ilmoitti meidän olevan kello kymmenen ryhmässä. Jäimme epätietoisina sitten odottamaan infokojun ulkopuolelle muutamaksi minuutiksi muiden tarralla varustettujen turistien kanssa. Kymmeneltä "opas" tuli paikalle ja johdatti meidän Vatikaanin museoihin jonon ohi. Olimme siis ostaneet vahingossa jonon ohi -liput. Tämä ei ollut kuitenkaan ihan kökkö ratkaisu, koska jo siihen aikaan jono museoon oli ihan päätä huimaava, ja myöhemmin selvittelin, että maksoimme lipuista 10€ jonottavia enemmän. Ihan kohtuuhinta ajansäästöstä. Itse museo oli todella suuri ja nähtävää riitti. Voin kyllä suositella museota, vaikka yleensä niiden ystävä en liiemmin olekaan.

Museosta tultuamme kävimme Vatikaanin lähistöllä olevalla Ponte San Angelolla eli Enkelten sillalla. Silta ylittää Tiber-joen ja oli kauniin koristeellinen. Kävimme myös läheisellä Via Cola di Rienzo -ostoskadulla, jossa ei kyllä ainakaan minulle löytynyt mieleisiä kauppoja. Yhdessä kivassa jäätelökahvilassa tosin kävimme, ja kyllähän italialaiset jäätelöt ovat aika huikean hyviä!

Ostoskadulta kävelimme takaisin Vatikaaniin aikeenamme mennä Pietarinkirkkoon. No, parilla muullakin näytti olevan samat suunnitelmat. Kirkkoon oli aivan mahdottomat jonot. Kyllä meinasi jonottaessa usko loppua vaikka Vatikaanissa oltiinkin! Sää oli vielä todella helteinen, eikä jonottaessa ollut mahdollista seistä varjopaikassa. Reilun tunnin jonotuksen jälkeen pääsimme vihdoin kirkkoon. Olihan se kirkko todella massiivinen ja koristeellinen. Äidin mukaan näkymä oli kaiken sen jonotuksen arvoinen, mutta itse voisin olla eri mieltä. Tästä näkeekin ihmisten erilaiset mieltymykset. Pietarin kirkossa olisi päässyt käymään myös yhdessä kirkon tornissa katsomassa Vatikaanin maisemia. Tätä eräs ystäväni minulle suositteli. Jätimme kuitenkin kokemuksen väliin, koska torniinkin oli älyttömät jonot ja olin kuullut, että torniin kipuaminen voisi olla vanhemmille ihmisille kohtuullisen haastava. Kun kirkko alkoi olla kutakuinkin katseltu, lähdimme kävelemään takaisin metrolle. Päivä oli kääntynyt alkuiltaan, mutta edelleen jono kirkkoon oli aikamoinen. En tiedä mihin kellonaikaan kirkossa kannattaisi vierailla välttääkseen jonot.

Terminiin päästyämme shoppailimme vielä rautatieaseman ostoskeskuksen kaupoissa. Olin kyllä tyytyväinen Rooman ostosmahdollisuuksiin, suurin osa lempiliikkeistäni (Terra Nova, Tally Weijl, Tezenis) löytyi ihan lähistöltä. Ainoastaan Bershkaa ja Stradivariusta ei löytynyt keskustasta. Kiinnitin huomiota myös siihen, että Roomassa oli paljon vain miehille tarkoitettuja vaateliikkeitä. Nämä eivät siis olleet pelkkiä pukukauppoja, vaan niissä myytiin nuorekkaita, eri trendimerkkien vaatteita. Tuliaiset löytyivät siis helposti.

Vatikaanin edustalla olevissa ravintoloissa en suosittele vierailemaan. Nämä pienet välipalat ilman juomia maksoivat tippeineen 30€

Ummikkona Roomassa

Roomassa äidin kanssa 06/2016

Äidin ja minun Rooman reissusta on jo jonkin aikaa. Matka meni oikein mukavasti ottaen huomioon, että olin mukavuusalueeni ulkopuolella kun ulkomailla piti pärjätä omillaan ja katsoa vielä englantia taitamattoman äitini perään. Vietimme Roomassa neljä yötä, joten meillä oli kolme kokonaista päivää aikaa kiertää tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Hotellimme sijaitsi Terminin alueella, eli lentokentältä rautatieasemalle tulevalta junalta käveli kohtuullisen nopeasti majoitukseemme. Tosin piti kävellä juuri toiseen suuntaan kuin missä keskusta oli. Sijainti oli kuitenkin minusta hyvä, koska alueella oli paljon halvempaa kuin keskustan lähistöllä. Edullisia ja hyviä ravintoloita löytyi ihan hotellin kulman takaa. Lisäksi rautatieasemalla olevalle metrollekin käveli nopeasti.

En ollut etukäteen ehtinyt ottaa matkakohteesta selvää juuri mitään. Valmiiksi tiesin tunnetuimmat nähtävyydet, joissa olikin ajatus käydä. Ystävänä oli  Roomassa muutama vuosi sitten perheensä kanssa, ja häneltä sainkin heidän matkasuunnitelmansa. Noudatimme aika pitkälle tätä samaa suunnitelmaa, koska siinä oli listattu samoilla hoodeilla olevat nähtävyydet ja ostospaikat yhteen.

Rooma oli kaiken kaikkiaan minusta tosi hyvä kaupunkilomakohde. Se oli sopivan simppeli, metrolla pääsi helposti nähtävyyksille ja ylipäätään nähtävää riitti paljon. Etäisyydet eivät muutenkaan olleet kovin suuret, jos matkaseura olisi ollut muu kuin äitini, olisin luultavasti vain kävellyt paikasta toiseen. Onneksi metrokin oli tosi kätevä ja edullinen kulkupeli.

Pärjäsimme matkalla kivasti, vaikka tosiaan toinen meistä ei puhu eikä ymmärrä ulkomaalaisia kieliä laisinkaan ja toinen vääntää yksinkertaista rallienglantia. Myös molempien suuntavaisto on aika heikonlainen, mutta ei eksytty kertaakaan kun luki ahkerasti karttaa. Todellinen ummikot ulkomailla -kokemus!